keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Kuuden viikon kehitys

Kuusi viikkoa Liten In Shapea on nyt takana, ja on aika ottaa taas pieni tilannekatsaus. Viimeksi annoin väliaikatietoja 2 viikon jälkeen, katsotaan onko mitään muutosta sen jälkeen tapahtunut. Tilastoin siis painon, perusmitat ja kehoanalyysivaa'an tulokset. Vasemmalla on lähtötilanne, suluissa tilanne kahden viikon jälkeen ja viimeisenä tämän hetkinen tilanne.

Paino:  61.0 ; (60.1) ; 59.7

Lantio:  99.5 ; (98.5) ; 98
Vyötärö: 70 ; (69) ; 67
Rinnan alta: 74 ; (73) ; 72
Reisi: 57.5 ; (55.5) ; 56.5
Hauis: 29.5 ; (30) : 29.5

Rasva %: 25.3 ; (24.7) ; 23.9
Vesiosuus: 51.3 ; (51.7) ; 52.3
Lihasmassa: 36.0 ; (36.3) ; 36.6
Luiden osuus: 12.4 ; (12.4) ; 12.5
Kaloritarve: 2128 ; (2117) ; 2102

Eli ei mitään huikeita muutoksia, mutta muutoksia kuitenkin, ja oikeaan suuntaan edelleen ollaan menossa. Paino vaihtelee aika paljon päivästä toiseen, alimmillaan on käynyt 59.2 kilossa. Mittauksissa kannattaa ottaa huomioon virhemarginaali (eli mittaajan virheet), mutta silti mitoissakin on tapahtunut pienoista pienentymistä, erityisesti vyötärön seudulla. Kehoanalyysivaaka on Lidlistä, enkä tiedä miten tarkka on verrattuna prolaitteisiin, mutta tulokset ovat ainakin vertailukelpoisia keskenään.

Hyvä tietää, että kaikki tämä kannattaa, ja jonkinlaista tulosta näkyy. Toki sitä mielessään kuvittelee, että ihan pian mulla on ihanan timmi, urheilullinen kroppa, mutta täytyy palata maan pinnalle ja todeta, ettei sitä nyt ihan puolessatoista kuukaudessa vielä saavuteta.

Parempi puoliskonikin kannustaa tässä projektissa mukavasti, huolehtii mm. siitä, että Tessa saa kunnon lenkkejä niinä päivinä kun mulla menee myöhempään salilla. Ja suostuu viikonloppuisin nurisematta syömään samaa ruokaa kuin minäkin. Kiitoksia siitä! Hän tietää myös, ettei kannata tuoda yllärinä kaupasta suklaata tai muita herkkuja, vaan esimerkiksi näitä:


sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Pystyt parempaan kuin luulet!

Kävin tänään salilla tekemässä jalka/pakaratreeniä. Siinä sitten taljassa ähkiessäni pakaraliikkeen parissa mietin, että miten tää voi tuntua niin raskaalta, mähän teen samoilla painoilla kuin viime viikollakin, eli 20 kilolla. No, toisen sarjan jälkeen vilkaisin taakseni painoja, ja totesin tehneeni sarjat 35 kilolla! Eli painot oli ollu tullessani taljalle tuossa painossa, ja kuvittelin siirtäneeni nuppia 20 kiloon, mutta enpä sitten ollut niin tehnytkään. No, jos kerran olin tuolla 35 kilolla jaksanut kaksi ekaakin sarjaa, kylläkin ähisten ja puhisten kuin höyryjuna, niin tein sitten viimeisenkin sarjan noilla painoilla.

Eli mitä tästä opimme? Kannattaa vaan reilusti kokeilla raskaammilla painoilla, kyllä sitä näköjään jaksaa, varsinkin kun kuvittelee tekevänsä 15 kiloa kevyemmillä. Kyllä sitä jaksaa kummasti enemmän mitä kuvittelisi.

Saman olen kyllä todennut aikaisemmin yhdessä selkäliikkeessä. Kuvittelin tehneeni liikkeen viiden kilon käsipainoilla, mutta tässä yksi kerta kun aloin niitä etsimään, totesin, että peeveli, mähän olin tehny sen kympeillä. On ollut näköjään vähän vaikea laskea yhteen, että jos käsipainoissa on kaksi levyä, joissa molemmissa on 5 kiloa, niin niistä todellakin tulee yhteensä 10 kiloa, eikä 5, minkä olen kiltisti merkannut treenivihkooni. Onneksi en ole suuntautunut matemaattiselle alalle.

Törmäsin jossain, varmaankin jossain blogissa, tällaiseen kuvaan, ja tuntuu, että tällä hetkellä pitää paikkansa munkin kohdalla:

Kuva
Näinä muutamina viikkoina on jo salilla käynnistä muodostunut tietty rutiini. Pääsääntöisesti käyn salilla ma-ke-pe-su, jos ei mitään estettä tule noille päiville. Ja sehän tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sunnuntai mulla on ihana jalka/pakarapäivä. Vaikka tykkään kyllä kaikista päivistä, mutta tänä päivänä tuntuu, että treeni on aivan supertehokasta!

Kuva
Huomenna, tai viimeistään ylihuomenna, olo onkin yleensä tämä:

Kuva

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Puolimatkan huomioita

Nyt on Liten In Shape -valmennus puolessa välissä. 5 viikkoa on takana ja toiset 5 viikkoa vielä edessä. Aika on mennyt kyllä todella nopeasti, yhdessä hujauksessa. Mitä olen oppinut ja huomannut tämän ensimmäisen puoliskan aikana?

Olen oppinut juomaan enemmän vettä ja syömään säännöllisesti. Vesilasi tai vesipullo on aina lähettyvillä, ja aterioiden suunnittelu ja ajoitus menee jo aika lailla automaattisesti. Olen oppinut tykkäämään yksinkertaisesta, hyvästä ruoasta. Olen myös oppinut elämään ilman sokeria, eikä sitä ole ollut oikeastaan edes ikävä.

Salilla olen opetellut tekemään liikkeet oikein, hitaasti ja niin, että ne tuntuvat, siellä missä niiden pitääkin tuntua. En voi sanoa, että osaan kaikki liikkeet tehdä 100 % oikein, mutta suunta on kohti parempaa. Lueskelin hiljakkoin Voimariinin postausta pepputreenistä ja tajusin, että näinhän se on: ei sillä ole väliä, millä painoilla liikkeet teet, kunhan saat ne tuntumaan oikeassa paikassa ja teet liikkeet siihen asti, kunnes et enää jaksaisi yhtäkään toistoa. Olenhan minä tämän periaatteessa tiennyt, mutta nyt tajusin sen ihan oikeasti. Keskityinkin tänään jalkatreenissä tekemään liikkeet oikealla tekniikalla, ja tarpeeksi hitaasti. Myös esimerkiksi kyykyissä keskityin siihen, että menin tarpeeksi alas. Tämä tarkoitti sitä, että joissain liikkeissä jouduin vähentämään painoja, mutta sain kuitenkin liikkeet tuntumaan paljon paremmin. Treenin jälkeen jalat olivatkin ihan tutisevaa löllöä, kaikkensa olivat antaneet.

Mitä muutoksia olen itsessäni ja olotilassani sitten huomannut? No, olen pirteämpi, jaksan paremmin kun syön kunnolla ja olen nukkunutkin mielestäni paremmin. Painosta on lähtenyt reilu kilo ja ympärysmitoistakin mukavasti (tarkkoja mittoja otan vasta viikon päästä). Ja yksi asia, minkä huomasin jokin aika sitten: mun iho tuntuu sileämmältä. Veikkaan, että veden juominen ja puhtaamman ruoan syöminen ovat suurimmat syyt tähän, mutta ero on kyllä mielestäni selvä muutaman viikon takaiseen.

Muutokset ovat vielä melko pieniä, mutta niin on aikakin ollut lyhyt. Mun lähtötilanne oli myös jo melko hyvä, ei ylipainoa ja suht hyvä yleiskunto, joten senkään puolesta mitään radikaalia muutosta ei ollut edes odotettavissa muutaman viikon jälkeen. Mutta tästä on hyvä jatkaa, myös sen viimeisenkin viiden viikon jälkeen.

Jottei tää postaus jäisi ihan kuvattomaksi, niin pistän loppuun terveiset mun PT:ltä:

"Kun pidät katseen kohti tavoitettasi, niin ei treenikään maistu puulta"

maanantai 10. helmikuuta 2014

Tankki täyteen

Eilen oli In Shapen eka tankkauspäivä. Voin sanoa, että oli ainakin erilainen päivä kuin muut, proteiinia ei ollut oikeastaan yhtään ja ruoka oli pelkkää hiilaria. Olin etukäteen lukenut foorumeilta, että ruokaa on ihan hirveesti, ja että sitä ei meinaa millään saada alas. No, ei mulla ollut kyllä sen suhteen mitään ongelmaa. Ruoka oli sen verran höttöä, että ei siitä tullut samalla tavalla täyteen kuin jos söisi myös proteiinia ja rasvaa. Ihan hyvä olo eilen oli muuten, mutta iltapäivällä iski päänsärky ja aivan armoton väsymys. Silmäluomet alkoi lupsua pakostakin kiinni, ja nukahdinkin hetkeksi sohvalle, mitä ei nykyään kovin usein tapahdu. Antaa kyllä hyvää vertailupohjaa sille, miten pirteäksi sitä yleensä itsensä tuntee, ja minkälaisen olon kova hiilarien mättäminen antaa.

Aamupäivän välipala
Kävin tänä aamuna vaa'alla ja painoa oli tullut tankkauspäivän aikana melkein 1½ kiloa. Paino oli viime viikolla mennyt jo muutamana päivänä alle sen maagisen 60 kilon, mutta nyt se taas pompsahti yli. No, tämän pitäisi olla väliaikaista, joten eiköhän se paino siitä taas laske.

Tänään kävin töiden jälkeen salilla ja treeni kyllä kulki todella hyvin. Eli keho oli todella tankattu täyteen energiaa. Sain lisätä mukavasti aika monessa liikkeessä painoja, kiva huomata edistymistä.

Tankkauspäivä oli ihan mielenkiintoinen kokemus, mutta olin kyllä tänä aamuna tyytyväinen, että sain palata normaaliin ruokavalioon. Siitä tulee niin paljon parempi ja virkeämpi olo.

torstai 6. helmikuuta 2014

Toimintatorstai

Ajattelin tehdä tämmöisen "mitä tein tänään" postauksen, niin ehkä saa vähän paremman kuvan minkälaisiksi päiväni ovat Liten myötä muodostuneet. Heräsin aamulla ennen seitsemää ja kuten aina, vatsa jo vaati aamiaista. No, onneksi tässä Litessä on ihanan runsas aamupala, vatsa tulee mukavasti täyteen.

Kyllä sieltä puuroakin kaiken muun alta löytyy!
Masu täynnä olikin hyvä lähteä Tessan kanssa aamulenkille. Joku voisi sanoa, että eikö olisi parempi mennä lenkille heti heräämisen jälkeen tyhjällä vatsalla. No, ehkä niin, mutta mulle sopii paremmin niin, että saan heti energiaa koneeseen ja saan rauhassa heräillä. Noin puolen tunnin aamulenkin jälkeen suoritin normiaamutoimet. Pakkasin töihin mukaan eväät ja salikamppeet, tällä kertaa ne ei mahtuneet kaikki reppuun, vaan piti ottaa ylimääräinen kassi kantoon.

Eväät, latausjuoma, palautusjuoma ja juomapullo valmiina pakattavaksi. Kuvasta unohtui banaani, jonka syön palkkarin kanssa.
Töissä söin välipalaa kymmenen maissa ja lounaan söin puoli kahden tienoilla. Töiden jälkeen menin suoraan salille. Vaihdoin tällä viikolla salia, ja nykyinen sali on ihan työpaikan vieressä. Tänään oli vuorossa selkä ja jalat. Vähän piti hakea laitteita, kun en ollut tätä päivää vielä tällä salilla tehnyt. Oli vähän edes takaisin juoksemista, kun laitteita oli eri puolilla salia. Myös painojen kanssa oli vähän säätämistä. Vaikka periaatteessa tein samoilla painoilla (tai painavammilla) kuin entisellä salilla, laitteet tuntuivat silti erilaisilta ja piti vähän testata, mitkä painot olisivat sopivat. Ihan kaikki laitteetkaan eivät olleet samanlaisia, en mm. löytänyt ihan samanlaista jalkaprässiä kuin millä olen tottunut tekemään. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin, sain liikkeissä kuitenkin hyvin tuntumaa, ja varsinkin jalat olivat kuin löysää nuudelia kun sain kaikki liikkeet tehtyä.

Kotiin päästyäni heitin repun selästäni ja lähdin saman tien Tessan kanssa reilun puolen tunnin lenkille. Tulipa siinä tehtyä samalla loppuverryttelyt, teki hyvää jaloille.

Jotain mielenkiintoista näköpiirissä
Lenkiltä palattuani olikin aivan karsee nälkä, joten äkkiä piti saada ruokaa koneeseen. Onneksi ruoka tuli suht nopeasti, keitin pastaa ja lämmitin eilistä kastiketta ja pilkoin vähän salaattia.

Tästä tuli kyllä masu täyteen, namskis!
Sitten suihkuun, tiskausta ja muuta touhuilua. Loppuilta onkin mennyt sitten sohvalla tv:n ja käsityön parissa. Olen missannut Downton Abbeyn jo ekalla esityskerralla, ja ekalla uusintakierroksella. Nyt sarja alkoi taas alusta, ja päätin katsoa, onko sarja niin hyvä kuin monet ovat hehkuttaneet. Olihan se. Laadukasta brittidraamaa, aika koukuttavaa.

Vielä saa nauttia iltapalan, ja sitten aikaisin nukkumaan. Huomenna on aikainen herätys. Mutta onneksi on perjantai, ja onneksi taas huomenna pääsee salille!

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Haaste

Sain vähän aikaa sitten Treenimuijalta blogihaasteen, ja nyt sain jopa aikaiseksi ottaa haaste vastaan ja laittaa se eteenpäin. Haaste menee näin:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

Ensin siis nuo 11 asiaa minusta:

1. Olen periaatteessa vasenkätinen, mutta oikeastaan molempikätinen. Kirjoitan ja syön vasemmalla, mutta esim. heitän palloa oikealla ja pelaan pesäpalloa kuin oikeakätiset. Joissakin asioissa pystyn tekemään asioita molemmilla käsillä melkein yhtä hyvin. Esim. sulkapallossa tästä on hyötyä.

2. Opin lukemaan 4 -vuotiaana, kun isosiskoni opetteli lukemaan. Meninkin kouluun jo 6 -vuotiaana, kun osasin jo lukea ja kirjoittaa.

3. Sairastin rintasyövän vuonna 2009. Nyt on kaikki kuitenkin hyvin, tänä keväänä on 5-vuotiskontrolli, jossa (toivottavasti) saan terveen paperit.

4. Harrastan rivitanssia, olen tanssinut jo vuodesta 2000 lähtien. Ja ei, se ei ole vain sitä stereotyyppistä cowboyhattu päässä pyörimistä, vaan sitä tanssitaan nykyään uusimpien hittien ja mm. latinorytmien tahtiin. Paras pääntyhjäämiskeino ikinä, koska siinä on pakko keskittyä askeleihin. 

5. Yläasteen liikunnan numeroni oli melkein aina 7, enkä liiemmin pitänyt koululiikunnasta. Innostuin liikunnasta vasta parikymppisenä.

6. Liityin viime syksynä työporukan bändiin ja nautin laulamisesta pitkän tauon jälkeen. Olen aina tykännyt laulaa, ja opiskeluaikoina olin ylioppilaskunnan kuorossa ja kävin ahkerasti karaokessa. Sittemmin on ollut pitkä tauko, jolloin en ole laulanut.

7. Tykkään scifistä ja fantasiasta. Scifipuolella uppoaa varsinkin vähän vanhemmat leffat ja sarjat, kuten Star Trek: the Next Generation. Fantsun ykkönen on nyt Game of Thrones, josta olen lukenut kolme ekaa kirjaa ja totta kai katsonut kaikki tähän mennessä tulleet kaudet.

8. Pidän puutarhanhoidosta. Meillä on ollut jo monta vuotta viljelypalsta, jolla olemme viljelleet kaikenlaisia juureksia ja vihanneksia palsternakasta kesäkurpitsaan ja perunasta papuun.

9. Tykkään tehdä käsitöitä. Enimmäkseen virkkaan ja kudon, mutta olen kokeillut myös koneella ompelua. Se on todella terapeuttista ja rentouttavaa.

10. Olen tällä hetkellä tyytyväinen elämääni. Mulla on ihana miesystävä, reipas ja leikkisä koira Tessa, hauskoja ja inspiroivia ystäviä, mielenkiintoinen työ ja paljon kivoja harrastuksia.

11. Olen kirjoittanut päiväkirjaa 7-vuotiaasta lähtien. Viime vuosina tahti on vähän hiipunut, mutta edelleen tulee silloin tällöin raapustettua jokunen rivi aatoksia.


Sitten Treenimuijan minulle esittämiin kysymyksiin:


1. Suosikki liikuntamuotosi ja miksi? - Tällä hetkellä kuntosali, koska kunnon kohoamisen seuraaminen motivoi, ja tykkään nykyisestä saliohjelmastani todella paljon.

2. Minkä asian tekisit elämässäsi toisin jos voisit? - Jättäisin varmaan jonkun nuoruuden hölmöilyn tekemättä.

3. Mistä löydät motivaatiota kun et yhtään jaksaisi? - Esim. siitä kuinka hyvä olo tulee jälkeenpäin, kun olen esim. jaksanut lähteä lenkille tai salille.

4. Miten hemmottelet itseäsi? - Aikaa ennen Liteä olisin sanonut, että suklaalla, mutta nyt esim. ostamalla itselleni jotain uutta vaatetta tai teen itselleni jalkahoidon. Hemmotteluun riittää usein se, että käperryn sohvan nurkkaan viltin alle käsityö kädessä ja katson esim. jotain hyvää leffaa.

5. Ketä ihailet ja miksi? - Siskoani. Hän huolehtii kodistaan ja perheestään kiireisen ja raskaan työn lisäksi. Hänellä on sisua ja päättäväisyyttä, mutta hänestä löytyy myös lempeyttä ja huolehtivaisuutta. Ja hän on kova plikka hiihtämään! :)

6. Upein paikka missä olet käynyt? - Ensimmäisenä tulee mieleen Kitzbühel. Olimme siellä ystävän kanssa vaellusreissulla pari vuotta sitten, ja maisemat olivat aivan mahtavat.

7. Lempiruokasi - Tykkään kaikesta hyvästä ruoasta, mutta jos pitää sanoa yksi, sanotaan vaikka pizza.

8. Mitä asioita tavoittelet elämässäsi? - En tavoittele mainetta ja kunniaa, vaan sitä, että mulla olisi hyvä olo, ja myös läheiseni voisivat hyvin. 

9. Syysi urheilla? - Siitä tulee hyvä olo, haluan olla hyvässä kunnossa, ja haluan olla normaalipainoinen ja suht hyvännäköinen.

10. Mistä olet riippuvainen? - Olen viime aikoina huomannut, etten olekaan niin riippuvainen joistain tietyistä ruoka-aineista, kuin kuvittelin. Olen kai riippuvainen muista ihmisistä, ei ihmisen ole hyvä olla yksin.

11. Mitä aiot tehdä tulevana viikonloppuna? - Viettää aikaa kullan ja koirulin kanssa, käydä yhteisillä lenkeillä, käydä salilla, eipä ole sen kummempia suunnitelmia vielä.


Sitten kysymykset seuraaville haastetuille:

1. Mikä on ollut elämäsi vaikein hetki?
2. Mikä on ensimmäinen lapsuudenmuistosi?
3. Mitä ruokaa inhoat?
4. Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle?
5. Kenet ottaisit mukaan autiolle saarelle?
6. Mikä on mielestäsi kehosi paras kohta?
7. Lankeatko ennemmin suolaisiin vai makeisiin herkkuihin?
8. Mitä urheilulajia haluaisit kokeilla?
9. Lempivuodenaikasi ja miksi?
10. Minne haluaisit matkustaa?
11. Suklaa vai salmiakki?

Haaste lähtee eteenpäin Cherry G:lle ja Parasta ennen -blogille.